Tervanpoltosta Rocky VI:een

Risto Jarva -seuran koostamaa lyhytelokuvanäytöstä on vajaan vuoden aikana esitetty lähes 20 paikkakunnalla. Idea tällaiseen klassikoiden ilmaisnäytökseen syntyi, kun mietimme seurassa, miten Suomen itsenäisyyden juhlavuotta tulisi kunnioittaa elokuvia esittämällä. Millainen elokuvasarja olisi omiaan kohottamaan elokuvan merkitystä itsenäisyyden ajan kuvaajana ja taidemuotona?               Aika pian tuli selväksi, että pitkistä näytelmäelokuvista […]

Lue lisää

Illuusio sammalhuoneesta

On talvi ulkona, myrskyä ja lunta, jäätyneet aallot, pimeyttä, hiljaisuutta, odotusta. Ihmismeri ei jäädy koskaan. Yksi sen aina rauhattomista laineista on tunkeutunut tähän pieneen lahdelmaan etsien rantaa. Miksi olemme tässä? Aatos meitä elvyttää, aate meidät yhdistää. Tahdomme suojella eläimiä ihmisen vääryyttä vastaan. (Zachris Topelius) Sammalhuone-kirjan tekemisessä ensimmäinen lähtökohta oli luonnollisesti Kai Fagerströmin valokuvat. Miten nämä […]

Lue lisää

Filmistudio Projektio ja Alvar Aalto

pohjautuu Ateneumissa 17.5. 2017 erikoistutkija Jari Sedergrenin kanssa pitämääni luentoon ”Filmistudio Projektio, Alvar Aalto ja elokuvasensuuri”. Kun yleisö asteli sisälle elokuvateatteri Joukolaan marras-joulukuun vaihteessa 1934, todennäköisesti heitä säesti gramofonissa soinut Duke Ellingtonin Mood Indigo. Siitä oli tuleva Filmistudio Projektion tunnussävelmä. Pian arkkitehti Alvar Aalto toivotti väen tervetulleeksi niin suomen- kuin ruotsinkielellä. Tällaisia pieniä yksityiskohtia on maamme […]

Lue lisää

Tuutelin tarina

Äskettäin edesmennyt Lieko Zachovalová oli pienenä mutta tärkeänä sivuhenkilönä myös ompelijatar Martta Koskisen elämässä. Elokuvaan ei Liekon osuus mahtunut, mutta kirjassani ”OMPELIJATAR – MARTTA KOSKISEN KUOLEMA JA ELÄMÄ” se kulkee monien muiden juonenkäänteiden rinnalla. Martta oli hyvin perillä Liekon asioista ja tapasi tätä myös usein, varsinkin Hertta Kuusisen perheen asunnolla Messeniuksenkadulla ja myöhemmin jatkosodan aikana […]

Lue lisää

99 vuoden legenda

Virka-gallerian Toisinajattelijat -näyttelyn prologi, ensimmäinen paneeli, oli lyhyt ja ytimekäs. Siinä lueteltiin määritelmiä vuoden 1918 tapahtumille. Se oli laitettava esille, että saisi edes aavistuksen siitä, miksi ompelijatar Martta Koskisesta tuli poliittinen naisvanki. Viime kädessä hänen elämäänsä ei voi ymmärtää ellei ymmärrä vuotta 1918.                          

Lue lisää

Toisinajattelijoiden keskellä

Kun tekee elokuvan ja kirjan jälkeen saman aiheen tiimoilta vielä näyttelyn, saa väistämättä vastata lisäkysymyksiin. Minulla ei ole vastauksia sellaisiin kysymyksiin kuin ”miksi?”. Kun tarjosin näyttelyä Helsingin kaupungin Virka-gallerialle, olin viimeistelemässä Ompelijatar-elokuvaani. Kirja oli siinä vaiheessa vasta kehitteillä. Perusajatukseni oli kuitenkin selvä. Näyttely ei olisi Ompelijatar-näyttely, vaan yhteisön tarina. Martta Koskisen elämää tutkiessani perehdyin samalla […]

Lue lisää

Metsäretkipäivä

Tiistaina 12.4.2016 vietetään ensimmäistä Suomen lasten metsäretkipäivää. Mietin omia metsäkokemuksia ennen ja nyt. Juttu on julkaistu tapahtuman kotisivuilla. Veikko otti kuvan. Suhteeni metsään on tällainen kaupunkilaispojan metsäsuhde, ensisijaisesti esteettinen, kuten useimmilla suomalaisilla kaiketi. Lapsuudessa liikuin Herttoniemessä ja silloin monista paikoista muodostui itselle tärkeitä tukikohtia. Erityisesti muistan isot siirtolohkareet, kalliot, niiden halkeamat sekä tietysti kiipeilypuut. Sieltä […]

Lue lisää

Ompelijattarelle Jussi

Ompelijatar oli Jussi-ehdokkaana neljässä kategoriassa: paras dokumentti, paras käsikirjoitus (Ville Suhonen), paras leikkaus (Tuuli Kuittinen) ja paras äänisuunnittelu (Pietari Koskinen). Tämä oli toinen kerta Jussien historiassa, kun dokumentilla on näin monta ehdokkuutta. Edellinen tapaus oli Jouko Aaltosen Kenen joukoissa seisot vuonna 2007. Dokumentille myönnetty ehdokkuus parhaasta käsikirjoituksesta on myös harvinaisuus; ensimmäisen kerran sen sai John Webster […]

Lue lisää

Ompelijatar voitti Tampereen elokuvajuhlilla

Ompelijatar on voittanut kotimaisen kilpailun Erikoispalkinnon Tampereen elokuvajuhlilla. Raadin mukaan ”Yhteiskunnalle vaaralliseksi luokitellun ja teloitetun Martta Koskisen tarina, kappale vaietuinta suomalaista historiaa, muotoutuu eheäksi ja tyylillä dramatisoiduksi teokseksi. Martan vakaumuksellisen kärsimystien ympärille rakentuu rikas kulttuurihistoriallinen kudos, kokonainen aikakauden kuva. Huoliteltu äänimaailma ja musiikki viimeistelevät puhuttelevan ja taitavasti käsikirjoitetun elokuvan.” Lue lisää Tampereen elokuvajuhlien kotisivuilta.

Lue lisää

Kuolemanrangaistuksesta

Leo Tolstoi päiväsi kirjoituksensa 31. toukokuuta 1908. Kyseessä on pamfletti ”En voi vaieta! (Kuolemanrangaistuksen johdosta)”. Kahdeksankymppinen kreivi halusi sanoa viimeisen sanan. Venäjällä/Suomessa oli eletty jo useita vuosia sekasortoisessa tilassa. Luokkayhteiskunnan ristiriidat kärjistyivät entisestään tappiollisen Japanin sodan synnyttämään katkeruuteen. Lakkoihin, mielenosoituksiin ja terroritekoihin valtiovalta vastasi kovalla kädellä. Talonpoikia ja torppareita, ns. vallankumouksellisia, hirtettiin, mestattiin, jatkuvasti. Tolstoi […]

Lue lisää